Kuplivaa elämäniloa

Kanitytöt ovat olleet meillä nyt reilu viikon ja aivan upeasti yli odotusten on mennyt! Tytöt ovat todella sosiaalisia, uteliaita ja reippaita. Aivan valloittavia persoonia - tuon ihanampia lemmikkejä ei itselleen voisi ikinä toivoa. 

Paljon on kyllä kerrottavaa näistä päivistä, paljon on sattunut ja tapahtunut ja koko ajan tullut uusia juttuja mukaan aivan huimaa vauhtia. 

Tulen kyllä ehdottomasti kertomaan tarkemminkin näistä ensimmäisistä päivistä tyttöjen kanssa, mutta nyt haluan ihan lyhyen postauksen muodossa hehkuttaa kania lemmikkinä - voi olemmeko vain olleet aivan uskomattoman onnekkaita ja saaneet aivan mielettömän upeita yksilöitä? 

Kanit ilmeisestikin ovat ylipäätään luonteeltaa erittäin uteliaita, sosiaalia ja vilkkaita. Vertailukohdettahan meillä ei ole, koska nämä ovat meidän ihkaensimmäiset kanit, mutta jotenkin silti tuntuu, että olemme saaneet käsiimme aivan uskomattomat helmi-yksilöt. Molemmat ovat erittäin energisiä ja kiinnostuneita aivan kaikesta ja heidän puuhiaan on mahtava seurata. Enpä olisi uskonut, että niistä voi näin kertakaikkisen ihania ja seurallisia lemmikkejä saada!

Tytöt ovat meillä vapaana koko sen ajan, kun olemme hereillä ja kotona, eli todella paljon, koska olen vielä lomalla. Häkin ovi on aina auki ja tytöt voivat koska tahansa mennä syömään, juomaan tai turvaan. Vapaana touhutessaan tytöt ovat aivan uskomattoman energisiä! He mennä viuhtovat paikasta toiseen välillä lähes tauotta ja ja aivan uskomatonta vauhtia! 

Tytöt ovat erittäin elämäniloisia ja loikkivat ja pomppivat välillä ihan tasajalkaakin ylöspäin. Päivällä meno on rauhallisempaa ja pitkiäkin päikkäreitä vedetään, mutta iltaa kohti meno kiihtyy. Juuri iltaisin on nähty parhaat ja hassuimmat hetket ja touhut.

Kanit spurttailevat ees taas matolla, kiitävät salamana paikasta toiseen, pomppivat, loikkivat, hyppivät (Soma jopa tasajalkaa, tai ainakin siltä se näyttää). Välillä he juoksevat peräkanaa tai rinta rinnan suoraan kohti, ihan kuin tervehtiäkseen. Tökkäisevät nopeasti pienellä nenällään ja loikkivat äkkiä kauemmas. Juoksevat toisiaan kiinni ja toistensa perään, telmivät, leikkivät. Mennä vipeltävät kylki kyljessä ja tarkasti meidän ihmisperheenjäsenten touhja seuraten ja omalla tavallaan niihin osallistuen. Kaikesta kiinnostuneina, aina valppaina ja uteliaina. Ja niin syötävän suloisina.

Mikä voi tehdä iloisemmaksi kuin tuollaisten touhujen katseleminen ja se, kun saa omilta rakkailta karvapallukoiltaan huomiota ja hyväksyntää ja huomaa, kuinka he alkavat tottua meihin ja hitsautua osaksi perhettämme?

Jos olisin tiennyt, kuinka mahtavia lemmikkejä kanit ovat, olisin varmasti ottanut niitä itselleni jo ajat sitten. :) Luulen, että tästä lähtien minulla tulee lopun elämääni olemaan kaneja. :)

Olen saanut napattua paljon kivoja kuvia ja kuvannut myös hauskoja videoita, laitan niitä heti, kun saan ne siirrettyä koneelle. :)